Blogi

YRITYKSEN VELVOLLISUUS JÄRJESTÄÄ TYÖTERVEYSHUOLTO

Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajaa järjestämään ehkäisevän työterveyshuollon kaikille työntekijöilleen, jotka tekevät työtä Suomessa. Ehkäisevä työterveyshuolto sisältää esimerkiksi työntekijöiden terveystarkastuksia ja työpaikkaselvityksiä. Lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöille yleislääkäritasoista sairaanhoitoa tai muita terveydenhuollon palveluja vapaaehtoisesti. Kelasta saatavien korvausten ehtona on, että työterveyshuolto järjestetään hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Hyvän työterveyshuoltokäytännön perustana on aina työpaikan tarpeet – henkilöstörakenne, työjärjestelyt,  työpaikan olosuhteet sekä niissä tapahtuvat muutokset. Työterveyshuoltosopimus on tarkistettava, mikäli olosuhteet muuttuvat olennaisesti.

Vastuu työterveyshuollon järjestämisestä on aina työnantajalla, mutta suunnittelussa on mukana myös henkilöstö ja palveluntuottaja. Kirjallinen sopimus sisältää tiedot palvelujen sisällöstä ja muut lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sovitut palvelut kuten esimerkiksi sairaanhoidon järjestäminen. Lisäksi laaditaan kirjallinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Yritys voi sopia työterveyshuollon palveluista hyvinvointialueen, yksityisen työterveyshuollon palveluntuottajan tai omalta työterveysasemalta tai yhdessä toisten työnantajien kanssa ylläpidetyltä työterveysasemalta.

Työterveyshuollon korvaukset perustuvat aina työterveyshuoltosopimukseen, työpaikkaselvitykseen sekä ajan tasalla olevaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Korvausta voi saada ehkäisevästä työterveyshuollosta ja yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta, jonka palveluntuottaja on sama kuin ehkäisevän työterveyshuollon palvelut. Korvattavia kustannuksia ovat esimerkiksi työterveyslääkärit, -hoitajat ja – fysioterapeutit  sekä laboratorio- ja radiologiset tutkimukset. Erikoislääkärin tutkimukset korvataan, mikäli pohjana on työterveyslääkärin konsultaatiopyyntö. Korvattavia ei ole työsuojeluun liittyvät suojaimet, lääkkeet, huumausainetestit, resepti- ja potilastietojen käyttömaksut tai psykologin antama terapia.

Omat lakisääteiset korvausjärjestelmät koskevat hammashuoltoa, kuntoutusta, ammattitauteja, työtapaturmia sekä liikennetapaturmia, jolloin korvaukset perustuvat omiin lakisäädöksiin.

YRITYKSEN TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUKSET

Korvausjärjestelmän uudistus tuli voimaan 1.1.2020. Uudistuksen myötä korvaukset painottuvat pääosin ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksiin. Korvausluokat jaetaan Kela1 ja Kela 2.  Ehkäisevän luokan (Kela1) korvaus on 60 % ja sairaanhoidon (Kela2) korvaus on 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Kustannusten laskennalliset enimmäismäärät vahvistetaan vuosittain jälkikäteen vastaamaan yleistä kustannuskehitystä. Enimmäismäärän ylittäviä kustannuksia ei korvata.

Korvausluokat jakaantuvat seuraavasti:

· Kela1 kuuluvat ennaltaehkäisevän toiminnan ja työntekijän työkykyä    ylläpitävätkustannukset. Näitä ovat esimerkiksi työpaikkaselvitykset ja -käynnit, terveystarkastukset ja näihin liittyvä neuvonta.

·   Kela2 kuuluvat yleislääkäritasoinen sairaanhoito.

Työnantajan työterveyshuollolle määritellään yksi yhteinen laskennallinen enimmäiskorvausmäärä, joka kattaa sekä Kela1 ja Kela2 sisältämät kustannukset. Siitä korvataan ensisijaisesti Kela1 korvausluokan kustannukset ja työnantaja voi käyttää halutessaan koko enimmäismäärän ehkäisevän työterveyshuollon toimintaan.

Kela2 eli sairaanhoidon kustannuksia voidaan huomioida, jos enimmäismäärää on jäljellä Kela1 korvausten jälkeen. Korvausmäärä voi olla kuitenkin enintään 40 % yhteisestä enimmäismäärästä.

Vuonna 2024 laskennallinen työntekijäkohtainen enimmäismäärä on 483,00 € (Kela1 ja Kela2)

Työnantaja hakee korvaukset takautuvasti tilikauden päättymisen jälkeen.